Ystävien häät

Mulla vieläkin tökkii tässä blogissa ihan kaikki mahollinen. Esikatselu, kommentit, ulkoasu... Joku anonyymi oli kommentoinut että sillä näky mun blogi sellasena kun pitääkin, mutta mulla ei toimi eri selaimillakaan. Ja oon koittanu tehdä ulkoasun uudelleen ja muokata asetuksia mutta ei, ei toimi.. :( Koitan nyt kuitenkin kirjottaa, pahoittelen kirjotus- ja ajatusvirheitä.

Viikko sitten lauantaina päästiin tän kesän ainoihin häihin. Tai niin luultiin, mutta perjantaina postista napsahti uusi hääkutsu. Nää toiset häät on tosin syyskuun puolivälissä että ne taidetaan laskea jo syyshäiksi? Mutta näistä kesähäistä. Häät oli Soinissa Pohjanmaalla, vihkiminen Soinin kirkossa ja hääjuhla ravintola Tervahovissa. Vieraita oli kirkossa ja ruokaillessa vajaa 30, illalla tuli juhlijoita lisää.

Häiden teemavärinä oli turkoosi. Sitä oli ripoteltu niin pöytäkoristeisiin, kahvipöytään kuin hääparin ja kaasojen&bestmanin vaatteisiinkin. Olipa boolikin teemavärin mukainen. "Hääkarkkina" oli kuoressa jokaiselle vieraalle rakkausruno ja arpa, yksi vieras ainakin voitti 20 euroa. :)

Ruoat oli hyviä. Unohdin tosin ottaa niistä kuvaa, koska oli niin hirveä nälkä siinä vaiheessa. Jälkiruoan sentään muistin kuvata. Häistä jäi tosi hyvä mieli, vaikka en tuntenut sieltä melkein ketään niin oli kotosa ja rento olla.

Juhannus

Lähettiin sunnuntaina heti aamusta pienelle kesälomareissulle (tästä lisää seuraavassa postauksessa), joten ei viittitty lähtee juhannuksen viettoon kauemmas, oltiin sitten mun vanhempien luona ihan tossa kilometrin päässä. Vanhemmat ei tosin olleet kotona, mutta oli meillä seurana kisut ja pari kaveria. Mun mielestä jussissa on tärkeintä hyvä seura ja ruoka ja se että tuntuu kesälle!

Päivällä käytiin Teletappimaassa (=Lutakon aaltopuistossa) pelaamassa mölkkyä ja heittelemässä frisbeetä ja amerikkalaista. Mä tosin keskityin enemmän kuvaamiseen kun heittelemiseen.

Ulkoillessa tuli nälkä, joten piti lähteä grillaamaan. Menuun kuului kanaa, possua, makkaraa, herkkusieniä, maissia, salaattia ja uusia perunoita voilla & hipposilla. Hipposet on ruisjauhoja, jotka paahdetaan pannulla ja maustetaan suolalla. Niitä on tossa lautasella perunoiden vieressä. Melkein kukaan ei ikinä suostu maistamaan niitä, vaikka ne on hyviä. Mun mielestä uudet perunat ei maistu miltään ilman hipposia!

Vatsat täynnä käytiin Vaajakosken Noukanniemessä katsomassa kokkoa. Oltiin vähän myöhässä niin se oli kerkeny jo palaa tollaseks lättänäks, mutta kyllä siitä sen juhannustunnelman sai. Kokon jälkeen poikettiin vielä Amarilloon hakemaan yhden juhannuksen viettäjän vaimoke töistä kotiin. Tulipa nähtyä miltä Jyväskylän kaupungissa näyttää juhannusyönä, kyllähän siellä väkeä oli. Kaiken kaikkiaan oli mukava juhannus, että ei sitä nähtävästi tarvii kotikulmilta paeta.

(Päässäni on jumi, toivottavasti tästä tuli nyt ihan suomen kieltä.)

Polttarit!

Ihana ystäväni menee naimisiin heinäkuussa, joten pitihän sitä polttarit järjestää! Morsian oli ehdottomasti toivonut että ei nolausta, joten järjestettiin hemmotteluilta. Perjantaina minä ja kaksi muuta ystävätärtä yllätettiin morsian kotoaan. Sulhanen ja lapsi sai lähtöpassit, kun alotettiin ilta kippistelemällä ihanaa metsämansikka kuoharia. Mahat täytettiin patongilla ja hedelmäisellä savujuustosalaatilla, jonka jälkeen suunnattiin saunaan. Saunomisen ohessa tehtiin kasvohoidot, jonka jälkeen hoidettiin morsian kaupunkikuntoon. Laitettiin kynnet, hiukset ja meikki. Laittautumisen ohessa herkuteltiin mansikoilla, vaahtokarkeilla ja tuoreella ananaksella, joita dipattiin kermavaahtoon ja suklaaseen. 

I LOVE MY MEN (=sulhasta & poikaansa)

Kun hemmottelupuoli oli kunnossa, suunnattiin kaupunkiin. Morsiammen piti kerätä poskisuukkoja, tavoite ylitettiin reilusti. Tavattiin myös pari muuta polttariseuruetta. Shakerissa testattiin tuntemattoman sulhasen kiinteyttä ja annettiin neuvoja avioliittoon. Kauppakadulla nähtiin vilautteleva sulhanen verkkopaidassa ja kiltissä. Meidän morsian oli meno päällä, ja ilta jatkuikin pilkkuun asti.

Tallinnan matka ja muita kiireitä

Huh, en oo kerenny kirjottaa tänne ikuisuuteen (=melkein kahteen viikkoon) kun on ollut niin paljon puuhaa! Enkä malttais yhtään istua koneella kun tekee mieli puuhastella kaikkea. Nytkin linnut tsirputtaa niin ihanasti ulkonat ja ikkunat kaipais pesemistä ja yrtit kylvämistä... 

Viime viikko mulla meni perinteisesti töissä ja kotihommissa. Perjantaina oli meidän ystäväpariskunnan tupaantulijaiset. Illan emäntä oli loihtinut meille pöydän täydeltä herkkuja, nam! Oli mätirullia, kanamakaroonisalaattia, sipsiä, pähkinöitä, suklaata, boolia ja ah-niin-ihanaa valkosuklaa-daimkakkua.

Juhlista lähdimme varmaan ensimmäisinä, koska kotona odotti pakattavat laukut. Lauantaina lähdettiin Tallinnaan Anssin, siskoni ja äitini kanssa! Me tosiaan lauataina risteiltiin Viron puolelle Tallink Europalla (perillä Tallinnassa klo 22), oltiin kaksi yötä Hotelli Euroopassa ja maanantaina risteiltiin iltapäivällä takaisin Suomeen.

Hotell Euroopa oli hyvä valinta, kun tultiin maihin noin myöhään. Kymmenen tuntia matkustaneina meillä oli mielessä vaan yksi asia: nukkuminen! Euroopa sijaitsee aivan Tallinkin terminaali D:n vieressä, kävelymatkaa 5 minuuttia. Usein ollaan oltu Viru-hotellissa, joten tää oli kivaa vaihtelua. Hotelli oli siisti ja viihtyisä, henkilökunta oli iloista ja aamupala oli hyvä. Meillä oli huoneen ikkunat satamaan päin, toisessa huoneessa oli parvekekin.

Sunnuntai meillä meni tehokkaasti shoppaillen. Lähdettiin klo 9.45 Prisma-bussilla Rocca al Maren ostoskeskukseen, josta jatkoimme klo 13.30 bussilla Kristiine-keskukseen. Tuo Prisma-bussi on siis ilmainen, sen aikataulu löytyy esim. täältä. Tosi kätevä tapa liikkua noihin kauppakeskuksiin, tolla ei nimittäin voi eksyä. Shoppailun lomassa nautittiin vähän hiukopalaa.

Illalla käytiin syömässä keskiaikaisessa Peppersack-ravintolassa Vanhassa kaupungissa. Mä maistoin ankkaa ensimmäistä kertaa, kun otin alkuruuaksi talonsalaatin ankanfileellä. Ruoat oli hyviä, paikan tunnelma oli kohdillaan ja palvelu erinomaista. Olipa henkilökunta järjestänyt ihan hupaisan miekkailunäytöksenkin. 

Ruoan jälkeen käppäiltiin Vanhan kaupungin kujia pitkin takaisin hotellille...

Maanantaina oli ohjelmassa pikaiset shoppailut, yhdeltä lähti laiva takaisin kotia kohti. Syötiin niin meno- kuin tulomatkalla laivan seisovassa pöydässä. Kuten varmaan huomaa, mun mielestä hyvä ruoka ja matkailu kuuluu ehdottomasti yhteen. Tänkin reissun parhaat hetket oli mielestäni kun istuttiin yhdessä rauhassa syömässä.

Aivan ihana mustikkainen leivos!

Mitä ihmettä?

Ihmeellinen päivä... Puolilta päivin roskienvientireissulla törmäsin meidän etupihalla pöllöön! Siinä se tuijotteli mua muutaman metrin päässä. Aluks olin varma että nään harjoja ja että "Apua! Mitä toi täällä tekee keskellä päivää?", sitten vaan ihmettelin sitä ja harmittelin kun ei ole kamera mukana. Kotia kun kerkesin, oli pöllötski lentänyt jo tiehensä. Harmittaa kun en tunne lintuja hyvin niin en tiedä mikä pöllö se oli. :( Mutta oli aika WAU-kokemus, siinä se tuijotteli mua keskellä kirkasta päivää.

Toinen ihmeellinen asia oli tänään Wallun suhtautuminen pienempään kummipoikaani. Wallu on siis todellinen arkajalka nykyisin. Maanantaina mun pari ystävää oli meillä kylässä. Kun oltiin kolme tuntia kahviteltu, uskalsi Wallu tulla sängyn alta näyttäytymään, mutta koskea ei saanut. Tänään kummipoikamme isänsä kanssa tuli kyläilemään meille. Tunnin kuluttua oli tilanne tämä: 

Oon vieläkin ihan ihmeissään tästä. Tavallisesti Wallu juoksee täysiä piiloon jos edes kuulee lasten ääntä rapusta. Ja kun on tosiaan aikuisiakin vierastanut viime aikoina kovasti. No, nähtävästi ihmeiden aika ei ole ohi!

Ps. Äiti, mä poltin taas popparit... :(

Synttäripynttärit

Mulla oli lauantaina 22. syntymäpäiväjuhlani. Ja tällei äkkiseltään voisin sanoa että parhaat synttärit ikinä! Viime vuonna oli myös huiput, mutta ne oli myös valmistujaisjuhlani, joten niitä en laske nyt mukaan. 

Heräsin lauantaina puoli kahdeksan, eli kaksi tuntia ennen herätyskelloa, eli mulla oli hyvin aikaa vielä valmistella itseäni, kotia ja herkkuja. Oon sitäpaitsi pikkuhiljaa oppinut aikatauluttamaan niin että oon oikeesti valmis kun vieraat tulee.

Tällä kertaa päätin että en tarjoa sen seitsemää sorttia, koska vieraita olin kutsunut vain seitsemän. Tarjottavana oli siis mustikkapiirakkaa, tuorejuustokakkua, kasvispiirakkaa ja kahdenlaisia leipiä.

Leipäset tein piparkakkumuotilla sydämen muotoisiksi. Vaaleissa leipäsissä on kaksikerrosta leipää joiden välissä on ruohosipulituorejuustoa, päällä on myös tuorejuustoa, sekä mozzarellaa, tomaattia ja basilikanlehti. Toisissa leivissä on ruisleivän päällä tuorejuustoa, salaattia, kylmäsavulohta ja avokadoa. Molemmat leivät olen kostuttanut sitruunanmehulla maustetulla vedellä.  

Kakku oli tällä kertaa oma sävellys eri ohjeita mukaillen, makua on valkosuklaasta, mangosta ja appelsiinista, ohjeen laitan erilliseen postaukseen, koska tästä tulee muuten ihan kilometrin mittainen.

Kahvittelemessa oli siis vanhempani, pikkusiskoni, kaksi tätiäni ja toisen tätini poika eli serkkuni. Sain lahjaksi kaikkea mitä olin haaveillut, telepatia oli toiminut! Lahjat yllätysyllätys oli aika keittiövoittoisia. Vanhemmalta kummipojaltani (5v.) sain perjantaina postissa paketin, josta löytyi kummipoikani itse valitsemat helmet. Pikkuhurmuri tiesi kummitädin lempivärinkin. :)


Ainut vaan, että meillä joku muu ihastui näihin pitkiin helmiin. Wallu-ryökäle oli sitä mieltä että ne on sen ja raahaili niitä ympäri asuntoa. Nyt se on piilottanut ne jonnekin hyvään talteen, pitää mennä kohta konttailemaan sängyn- ja sohvanalusia läpi! 

Illalla menimme Anssin ja kahden ystävämme kanssa Memphisiin syömään. Memphis, koska s-ryhmältä tuli kuponki jolla synttärisankari seurueineen saa ilmaiset jälkiruoat! Ja koska siellä on hyvää ruokaa.

Join jonkun tollasen hyvän drinkin, en muista yhtään mikä sen nimi oli, mutta siinä oli mangoa, mintunlehtiä ja chiliä, mikä kuulosti niin erikoiselta, että tietenkin piti maistaa. Ja se oli yllättävää kyllä herkullista!

Ruokana söin lohta kera uuniperunan, kasvisten ja kastikkeen. Lohi on aivan ihanaa. Ähminkin itseni ihan täyteen, mutta silti oli saatava jälkkäriksi juustokakkua!


Mutta mikä pettymys, aiemmin Memphisissä oli jotain ihanaa punaista mählää (vadelma, jos oikein muistan) siinä juustokakun kanssa niin nyt siinä oli jotain karhunvatukkakeittoa ja pähkinöitä! Plää. Mutta juustokakku oli hyvää, eli kyllä se annos aika hyvin hävis siitä lautaselta.

Illalla käytiin vielä vähän kylillä kilistelemässä ja tanssimassa. Huomasin että monella muullakin oli samana päivänä synttärit, eli onnea vaan kaikille muillekin vanhentuneille!

Aah, huomaa että rakastan ruokaa, kun synttärit on ollu hyvät kun oon syöny paljon! Vitsivitsi, päivästä parhaan teki rakkaat ihmiset. Eli kaunis kiitos kaikille kanssani juhlineille, teitte päivästäni ihanan!

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Joko se vuosi taas vaihtui? Onko se totta että mitä vanhemmaks kasvaa, sitä nopeemmin aika menee? Siltä ainakin tuntuu! Vastahan me kotiuduttiin Thaimaasta, juhlittiin mun valmistujaisia & synttäreitä, kummipoikamme syntyi, kannustettiin Jyp Suomen mestariksi, jne... Ja kaikki tämä on nyt viime vuotta!

Uudenvuodenaattona olimme illanistujaisissa Anssin työystävän luona. Illan emäntä teki meille herkullisia pesto-vuohenjuusto-tomaatti-leipäsiä, oli niin hyviä että söin niitä ihan liikaa! Ilta meni rupatellen ja aliasta pelaten. Vuoden vaihteeksi kerettiin pihalle pussailemaan, minkä jälkeen käveltiinkin Anssin kanssa kotia. Ei tainnut kissatkaan raketteja pelätä kun ihan normaalisti täällä melskas kun perille päästiin.

Uudenvuodenlupauksia tein nolla. Vai oonkohan mä jotain luvannut? Kai me Anssin kanssa päätettiin elää vähän säästeliäämmin. Mä en noin ylipäätään arvosta noita uudenvuodenlupauksia. Jäi myös uudenvuodentinojen valaminen väliin, mutta onneksi näin unta että valettiin niitä äidin kanssa. Saatiin molemmat vispilän muotoiset tinat.

Kirjanpitäjän työssä on kyllä sellainen puoli että huomaan usein eläväni menneessä. Tälläkin viikolla pari päivää töitä ja pum, elän marraskuussa! (Kirjanpito tehdään siis vähän jäljessä, esim. tämän kuun 12. päivä pitää olla marraskuun kirjanpito tehtynä.) Kuukaudet on siis välillä hieman hakusassa.

Koitetaan nyt kuitenkin elää tätä vuotta. Tämä vuosi on alkanut aikalailla kuvakirjaa tehdessä. Oon valinnut viime vuodelta parhaat kuvat ja nyt koitan saada niitä jollainlailla järkevästi Ifolorin kuvakirjaan. Aikaa vievää hommaa, mutta sen arvoista. En meinaa malttaa odottaa sitä hetkeä että saan uuden kuvakirjan käsiini.

Mutta nyt alan suunnata kaupunkiin päin, paljon olis taas tekemistä.. Toisaalta taas lähteminen on nopeeta, kun en voi edes ihanan (=vittumaisen) atooppisen ihoni takia meikata. Jos jollain atoopikolla on vinkkejä millä tää kutina ja kiristys loppuu niin kertokaa ihmeessä!

Pikkujouluilua

Järjestin lauantaiksi meidän kaveriporukan pikkujoulut, jotka toimitti samalla tupareiden virkaa. Rakastan juhlien järjestämistä ja jos mun pankkitili olis pulskempi, järjestäisin varmaan joka kuukaus isot juhlat missä on hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa. Näitäkin juhlia oon siis höyrynnyt jo hyvissä ajoin ja perjantaina tein täyden "työpäivän" siivoten, kokaten ja kaupoissa juosten.

Juhlat alkoi kummipoikamme ja muutaman ystävämme vierailulla. Kahvin kanssa syötiin pipareita, joulutorttuja, kylmäsavulohivoileipäkakkua (voiko olla noin pitkä yhdyssana?) ja kinkkupiirakkaa. Kummipoikamme (eilen tasan 11 kuukautta vanha) pääsi maistamaan ensimmäisen kerran piparia, ja hyvin maistui!

Iltasella väen osittain vaihdettua katettiin pöytä taas. Pöytään löytyi voileipäkakun ja kinkkupiirakoiden kaveriksi salaattia, ja juoma vaihtui kahvista booliin. Oon ylpeä itestäni että kerrankin osasin mitottaa ruoan määrän suunnilleen sopivaksi, ei jäänyt kun joulutorttuja ja pipareita. Ja ehkä kaveritkin alkaa pikkuhiljaa oppia että meidän juhlissa syödään, on nälkä tai ei. ;)

Booli onnistui ihan hyvin, oon saanut joskus aiemmin palautetta turhan makeasta boolista niin tää olikin nyt vähän hillitympi. Viinaa, omenalikööriä, omenamehua ja spriteä sekaisin sopivassa suhteessa. Sekaan omenamehusta tehty jääpala sekä omena- ja sitrusviipaleita.

Ilta noin muuten sujui tutuissa merkeissä, tosin tonttulakein höystettynä. Poikien kanssa olen jo kauan sitten joutunut nöyrtymään siihen että juhlissa kuin juhlissa pelataan "änäriä". Tällä kertaa tosin höystin sitä vielä kaivamalla sängyn alta pöytälätkän. Olohuoneemme muuttuikin hetkessä pelisaliksi.

Onneksi meillä vieraili myös ihania naisia hillitsemässä tätä miehistä ilmapiiriä. Vaikka onhan noi pojat jo aika hyvin tottunut siihen että esittelen niille laukkuja, kenkiä, sisustusjuttuja ja reseptejä, niin on niitä silti vaikea saada intoilemaan esim. silkkipaperilumihiutaleista. Mutta ymmärrettäköön, miehet on miehiä ja näitä hömpötyksiä varten on tyttökaverit!

Maailman ihanin Sonja

Koiravauvoja ja suklaakakkua

Rakas ystäväni Kikki valmistui tällä viikolla lähihoitajaksi. Eilen Kikki tarjoili meille kakkua sen kunniaksi. Minttu-koiruus oli saanut viikko sitten vauvoja, joten mukana juhlissa oli myös kolme koiravauvaa. Hinni (joka on aiempina vuosina synnyttänyt kahdet vauvat) yritti kovasti tunkea auttamaan Minttua, tai siis omimaan vauvat. Eli pennuilla riittää ainakin hoivaajia.

Äiti oikealla, varaäiti vasemmalla

Kikki, joka ei siis ole mikään luontainen leipuri, (vaikka muuten hirveän näppärä käsistään onkin), oli leiponut suklaakakun. Pienoisista vaikeuksista, eli liian juoksevasta suklaasta ja liian imukykyisestä kakusta, huolimatta suklaakin pysyi loppujen lopuksi kakun päällä. Ja makuhan se ratkasee ja se oli iiiiihana. Tosi makeeta ja suklaata oli varmaan enemmän kun suklaassa itessään.
 

Mutanttituplakukka

Äskön koitin vähän siivoilla, remppailusta ei tuu tänä viikonloppuna mitään. Mulla on hirveä niskahartiaselkäsärky, ja makaaminen on ainut asento missä se kipu ei nouse päähän. Eli taidan lämmitää kauratyynyn ja mennä pitkälleen.