lauantai 16. tammikuuta 2016

Traktori-kakku (gluteeniton/viljaton, maidoton, soijaton)


Eräs pikkupoika täytti syksyllä kolme vuotta. Poika tykkää kovasti traktoreista, etenkin punaisista traktoreista. Pojalla on myös useita allergioita, joten usein kakut esim. kavereiden synttäreillä on jäänyt välistä. Päätinkin tehdä hänen synttäreille traktorikakun. Tämä täytekakku on gluteeniton/viljaton, maidoton ja soijaton. "Allergialeivonta" on mulle uus juttu, kun lähipiirissä ei juurikaan ole ollut allergioita, joten aika tarkkaan oon ohjeet ja purkit syynännyt, ettei tuotokseen livahda kiellettyjä aineita.

Pohjaan hyvä ohje löytyi Kotikokista, tällä oon jo pari kakkua tehnyt, toimii! Vinkkinä: Ole tarkkana jauhoja valitessa. Kaupassa myydään gluteenittomia jauhoja (esim. Sunnuntain gluteeniton jauhoseos), joissa on gluteenitonta vehnätärkkelystä, nämä ei siis käy vehnäallergisille! Minulle tämä tuli yllätyksenä, kun en ole aiemmin asiaan perehtynyt. Itse käytän Semperin gluteenitonta Fin mix -hienoa jauhoseosta, se ei sisällä vehnätärkkelystä.

Täytteeksi laitoin vadelmahilloa, persikkasiivuja ja tällä ohjeella tehtyä vaniljakreemiä. Sitä en kyllä oo saanut oikein onnistumaan rakenteelta (johtuisko kun ei oo voita vaan maidotonta margariinia?), mutta antaahan se makua vähän lirunakin.

Päällinen ja koristeet on tehty sokerimassasta.

Kakku oli yllättävän hyvä, itse en ainakaan kaivannut kermaa tms,, ja pohja etenkin menee kun väärä raha. Päivänsankarikin söi ison palan ja juhlien jälkeen tuhottiin traktori.






tiistai 17. marraskuuta 2015

Jyp-lapaset Deluxe

Innostuin pitkästä aikaa tekemään Jyp-lapaset, kun keksin että niistä pitää saada vielä hienompi ja parempi malli. Täytyy kyllä myöntää että aivot jäi näidenkin jälkeen vielä raksuttaa että miten niistä sais vielä hienommat... Tohon logoon kun en oo vieläkään ihan tyytyväinen. Noh, ehkä ensitalvena kehittelen taas, nyt on niin paljon muita projekteja ja suunnitelmia.



Jyp-lapaset
lanka: 7-veljestä (sisälapasessa joku pehmeä akryylilanka)
puikot: 4 (tai 3,5)
koko: miehelle

Tästäkään mulla ei ole ylhäällä kun epämääräisiä silmukka- ja kierrosmääriä, eli jokseenkin sekavaa ohjetta.. Yritän järkeistää tätä ens kerralla kun teet vastaavat lapaset.

Luo 44 silmukkaa. Neulo n. 25 kerrosta mustalla ja punaisella 2oikein 2nurin -joustinneuletta.
Kämmenosa sileää neuletta 50 kierrosta, jonka jälkeen kärkikavennukset. Peukalolle jätetty paikka kierroksella 19 tai 21 (sekavat muistiinpanot..), peukalo 17 kierrosta ja kavennukset.

Sisälle tein toisen lapasen (tuplalapanen?). Poimin joustinneuleen lopussa ennen kämmenosan aloitusta neuleesta 44 silmukkaa ja neuloin akryylilangalla sisään toisen lapasen. Lapasista tuli tosi lämpösen oloset ja akryylilanka tuntuu kämmenselkää vasten mukavammalle kun seiskaveikka.

Kämmenselkään jäljensin Jypin logon seuraavan piirtämäni kaavion mukaan.



lauantai 14. marraskuuta 2015

Junasukat

Noniin, asiaan.

Kaverit sai pienen tyttövauvan n. kuukaus sitten. Mähän olin jo intoillu uutta vauvaa neulomalla. Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä junasukat. Oon kuullu että ne on parhaat sukat vauvalle. Löysin täältä hyvän ohjeen. Lankana siis oli 7-veljestä, kolmosen puikoilla. Kun pikkuinen syntyi ja sain kuulla että se on tyttö, piti sukat koristaa vielä kukkasin. Ohje niihin löytyi täältä, näissäkin lankana 7-veljestä, olisko koukku 3,5.


Pyysin palautetta sukista, kun tosiaan aika vaikea arvioida sopivuutta, vauvoista kun ei juurikaan oo kokemusta. Tälle pienikokoiselle kuukauden vanhalle tytölle sukat oli sopivan kokoiset. Jalkaterä oli kyllä siinä ja siinä, että ehkä olisi voinut olla vähän pitempi. Mutta jospa ne asiansa ajaisi näin alkuun. Pitää katsoa, jos jostain jämälangoista tekisi toiset vähän suuremmat. Tälläsiä pieniä juttuja on niin kiva neuloo, kun saa nopeasti valmiiksi.


keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Long time no see

Meinasin ensin kirjottaa tän toisen postauksen alkuun, mutta olikin niin paljon sanottavaa, että laitettakoon erilliseen päivitykseen.

Ei oo tullut pitkään aikaan tänne kirjoteltua. Ei vaan yksinkertasesti jaksanut työpäivien jälkeen enää yhtään istua koneella. Mutta kuukaus sitten jäin työttömäksi, niin ehkä nyt... Huomasin nimittäin sellasen jutun että mulla ei oo enää mitään ohjeita tallessa (ei neulonta, eikä leivonta), sen jälkeen kun oon niitä tänne lopettanu kirjottamasta. Mulla on vaan yks läjä epämääräisiä papereita, joissa on mittoja "100g margariini, 1dl sokeri" jne., ja toinen läjä missä on merkintöjä "40s 20k, 19k, 17k, 38k", hyvin selviä leivonta- ja neuleohjeita siis. Yritänpä siis laittaa niitä taas tänne ylös, niin pysyis järjestyksessä. Kun kirjottaa "toiselle" tulee kirjotettua vähän selkeämpiä ohjeita kun itselle.


Pieni tilanne päivitys. Mummoni kuoli syksyllä 2013, jäi tyhjä omakotitalo Hankasalmelle. 2014 helmikuussa erosin avomiehestäni, muutin yksiöön, tutkiskelin itseäni ja mitä haluan tehdä. Ajattelin että sinne tyhjän talon isolle pihallehan olisi kiva laittaa kasvimaa, isän kanssa se sitten toteutettiin. Juhannuksena tulin sitten kisujen kanssa tänne lomailemaan ja kasvimaata hoitamaan. Ja sille tielle jäin. Sen jälkeen taisin kaupunkiyksiössäni viettää yhden yön. Kuljin kesän täältä töihin Jyväskylään. Työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin kyykin ja kuokin yksin pihalla ja sieltä kaaduin suoraan sänkyyn. En tuntenut täältä oikeastaan ketään, setäni piipahti pari kertaa pihalla. Kaupan tädin, bussikuskin ja naapurien kanssa vaihdoin sanan silloin tällöin. Mitä lähemmäs syksy tuli, sitä enemmän ajatus kaupunkiin palaamisesta ahdisti.

Onneksi asiat kääntyi hyvin ja elokuun 2014 lopulla muutin tähän omakotitaloon virallisesti. Syyskuussa uskaltauduin (kerkesin) vihdoin paikalliseen baariin, ja siitä pikkuhiljaa sitten tutustuin paikallisiin ihmisiin ja uutena vuotena tapasin myös niin ihanan miehen, että hänen vuoksi oli pakko riskeerata oma mielenrauha ja ihana yksinäisyys. Samalla rakastuin ylipäätään kaikkeen täällä. Siihen, kun työmatkalla nään lehmiä. Siihen, kuinka kaikki todella muuttuu vuodenaikojen mukaan. Siihen, että ihmiset on uteliaita ja aidosti kiinnostuneita toisten asioista (niin hyvässä kuin pahassa). Siihen että täällä mulla on koko ajan tekemistä. Siihen että täällä pystyn vihdoin hengittämään.


Kertaakaan en oo katunut tänne muuttoa. En edes silloin, kun vielä bussilla kulkiessa työmatkaan kului 1h 15min suuntaansa. En silloin, kun talvisen viikonloppumatkan jälkeen talo on kuin jääkaappi ja uuni yskii savua sisään. En silloin, kun sisällä on hämähäkit, muurahaiset ja ampiaiset sulassa sovussa. En kertaakaan, en ohikiitävää hetkeäkään. Sen sijaan monesti oon havahtunut pakahduttavaan onnen tunteeseen. Toivottavasti en täältä joudu koskaan lähtemään. En tiedä voiko maailmassa olla parempaa paikkaa.

torstai 23. tammikuuta 2014

Mahtava marjapiiras

Sunnuntaina 19. tammikuuta täytin 23 vuotta! Eli hyvä syy leipoa sen seittemää sorttia ja kutsua perhe ja tädit kahville. Kahvittelu hoidettiin tänä vuonna pikkusiskoni ja hänen kämppiksen asunnossa. Siskoni muutti pois äitin ja isän luota joulukuun puolivälissä, joten nämä kakkukahvit oli myös hänen tupaantuliaiskahvit.


Juhlapöydässä oli tänä vuonna lohinappeja (ohje Kinuskikissan), Cookieseja, Daim-muffinseja, parmesaanikeksejä (ohje Kinuskikissan), marjapiirasta, kasvispiirasta (ohje täällä) ja aina niin ihana Kuningatarkakku (ohje täällä). Pidettiin kahvittelun jälkeen pieni "äänestys", että mikä oli kenenkin lemppari ja kyllä jokainen herkku taisi löytää oman kannattajansa.

Omasta mielestäni juhlapöydän kruunuksi nousi marjapiiras, jonka ohjeen nyt ajattelinkin jakaa.

Mahtava marjapiiras

1 muna
1 dl sokeria
40 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl kermaa

2 prk kermaviiliä
1 muna
½ dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria

marjoja (tuoreita tai pakaste)
1,5 dl hyytelösokeria
3 dl vettä

1. Valmista pohja. Vaahdota muna ja sokeri. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Sulata voi. Lisää voi, jauhot ja kerma munasokerivaahtoon vatkaten.
2. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan.
3. Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään, ja kaada vuokaan pohjataikinan päälle.
4. Paista 200 asteessa n. puoli tuntia. Anna piiraan jäähtyä hyvin.
5. Kun piiras on jäähtynyt, asettele marjat piiraan päälle. (Kuvan piiraassa käytin pakastevadelmia ja -mustikoita). 
6. Laita vesi kattilaan, anna kiehahtaa. Lisää hyytelösokeri veteen koko ajan sekoittaen. Kiehauta uudelleen, sekoita välillä. Kun liemi on kiehahtanut, nosta pois levyltä. Odota että seos alkaa sakeutua, valuta sitten varovasti marjojen päälle.
7. Nosta piiras jääkaappiin hyytymään.

Piiraan voi valmistaa hyvin jo vaikka pari päivää ennen juhlia, ulkonäky säilyy hyvin ja pohja sen kun mehustuu.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Synttärilahjoja

Mietin tänään että miksköhän en oo bloggaillu taas aikoihin. Mutta sitten tajusin että eihän mulla oo mitään uusia kuvia sitten viime bloggailun.. (Äiti, voisit antaa mulle joulukuvia..) Ennen kun nyt! 

Sain äitiltä ja isältä synttärilahjaks (mun synttärit on kyllä vasta viikon päästä...) ruokapöydän ja senkin! Näin mahtavan upeat lahjat, koska tori.fi! Mun lemppariostelupaikka, koska käytetyn tavaran ostamisesta tulee hyvä mieli. Ja rahan takia! Ruokapöytä+neljä tuolia löydettiin 50 ja senkki 80 eurolla.


Pöytäryhmä oli siksi niin halpa, koska yksi tuoli on aika romu. Mutta se ei mua haitannut koska meidän vanhat tuolit sopii tohon uuteen pöytään kuin nenä päähän! Nuo ruskea istuimiset on siis meidän vanhat tuolit ja noi beigepäällystyiset on pöydän mukana tulleet.

Pöytä on siis 100x160 ja jatkopalalla sen saa jopa kaksi metriä pitkäksi! Juuri täydellisen kokoinen meidän keittiöön. Onneks saatiin tää napattua. Laitettiinkin äitin kanssa tästä molemmat myyjälle viestiä heti kun huomattiin torissa. Naurettiinkin jälkikäteen kun molemmat laitto ilta yhdentoista jälkeen viestiä tuntemattomalle miehelle, eikä suinkaan toisilleen...

Senkin halusin siis meidän olohuoneeseen, mikä näytti joulukuusen poistumisen jälkeen niin tyhjälle. Onnistuin löytämään just sellasen mitä olin ajatellut, jee! Eilen kävin vielä Plantagenista ostaa sen päälle vähän kukkia. Sattu olemaan viherkasvit -50%, joten orkidean lisäksi mukaan lähti rahapuu ja pikkuinen ihmepensas.


Laitanpa meidän olkkarista tällasen yleiskuvankin, kun oon vaihtanu järjestystä (=siirtänyt nojatuolia :D) ja onpa tonne nurkkaan ilmestynyt Ikean lamppukin. Vielä kun sais uudet matot... Nää meidän nykyiset matot on 20 vuotta vanhat!



Pitäis varmaan laittaa taas jotain ruokapäivityksiäkin. Oon kokeillu taas paljon uusia ohjeita, mutta en oo muistanu kuvata mitään! Nyt koitan ryhdistäytyä, koska oikeesti hävitän kaikki hyvät ohjeet ilman blogia. Eli ruokakuulumisiin!

perjantai 20. joulukuuta 2013

Jouluntuntua

Mä en millään jaksais odottaa enää joulua! Ajattelin tässä odotellessa vähän esitellä vähän meidän joulukoristeita. Alotin odottamisen jo syyskuussa, mutta onneksi väliin tuli matka Kreikkaan, niin joulukauden aloitus siirtyi lokakuulle. Sillon kai on jo ihan sallittua aloittaa? Aloitin kaamosvaloista ja silkkipaperihiutaleista. Pikkuhiljaa se joulu on jostain taas tullut. Joulukortit on askarreltu, lahjat on ostettu, pikkujoulut on pidetty. Kotiin on ilmestynyt jouluverhot, kynttilöitä, joulukuusi ja muita joulukoristeita.



Etsi kuvasta Wallu.
Erityisesti mun on kuitenkin esiteltävä tuota olohuoneen seinälle ilmestynyttä oksaa. Ihan siitä syystä, että minä itse sen sinne porasin. Oon tästä hyvin ylpeä, koska en oo aiemmin porannu mitään minnekään. Mutta onneksi on facebook ja siellä kavereita, jotka ymmärtää poraamisesta enemmän kun minä, kiitos heidän neuvojen, oksa on (ja pysyy?) seinällä.


Anssin kanssa kuvailtiin sitä oksaa kummatkin ja todettiin että kuvissa se ei näytä yhtään niin kivalle kun oikeesti. Mutta ehkä näistä kuvista kuitenkin jonkinlaisen kuvan siitä saa.

Oksan löysin siis syksyisellä marjaretkellä metsästä. Se oli valmiiksi luonnon kauniisti harmaannuttama, joten en käsitellyt sitä mitenkään. Kai sitä pintaa ois voinut jollain suojailla, mutta jospa se tuolla seinällä kestäisi. 

Tokmannilta löysin siihen ihanat valot. Olin ajatellut ihan erilaisia, mutta noiden lumipallomainen olemus jotenkin vetosi muhun. Sekaan ripustin vielä korttiaskarteluista ylimääräiseksi jääneitä hopeahiutaleita.

Se on just sellainen kun olin pienessä päässäni ajatellut. Ja sopii luonteeltaan meidän metsän reunustamaan kotiin niin hyvin.




Joulukuusenkin pystytin jo pari viikkoa sitten. En tällä kertaa sentään marraskuun puolessa välissä, niinkun viimeksi. Meillä on siis sama muovikuusi kun viime vuonnakin. Ehdoton etuhan siinä on se että sen voi laittaa jo viikkoja ennen joulua ja siinä on silti vielä jouluna neulaset. Ja oksat sojottaa just niinkun niiden haluaa sojottavan. Tosin meillä ne ei sojota yhtään niinkun mä haluaisin kun Wallu käy järjestelemässä niitä mieleisekseen. Kuusi ei ole kuitenkaan tänä vuonna kaatunut (vielä..) kertaakaan. Ehkä mä joku vuosi uskallan hankkia sen haaveilemani aidon kuusen...

Onko Tiuskille yhtään pakettia?

Kuusen alle oli ilmestynyt pehmeä paketti