sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Marjahyytelö

Varmaan tuttu tilanne muillekin: sitä talven säästelee pakastamiaan marjoja että varmasti riittää vuodeksi... Ja sitten havahtuu kesällä että "hei mulla on pakastin täynnä marjoja ja kohta sinne pitäis mahtua uusia". Rakastan tota hetkeä, sillon voi antaa itselleen luvan ahmia marjoja mielin määrin. Mun lempimarjaherkku on on marjahyytelö, siitä tulee aina mieleen mummola ja se on kesällä ihanan raikas välipala. Tästä ei enää herkuttelu helpommaksi mene!

Marjahyytelö

8-10 dl marjoja, (esim. 5 desin pakasterasia mustikkaa ja 5 dl rasia mansikkaa)
5-6 dl vettä
1,5 dl hyytelösokeria

Annostele marjat jälkiruokakulhoihin. Kiehauta vesi. Lisää hyytelösokeri samalla sekoittaen. Sekoita kunnes sokeri on liuennut. Kaada kuuma liemi marjojen päälle varovasti, marjoista irtoava neste värjää liemen kauniin punaiseksi. Hyydytä hyytelö jääkaapissa.
Tarjoa sellaisenaan tai esim. kermavaahdon kera.

Ps. koristeltu sitruunamelissalla (rakastan sitä) ja oman amppelin mansikalla.



perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kesälomareissulla

Kuten jo aiemmin mainitsin oltiin sunnuntaista tiistaihin pienellä kesälomareissulla. Tarkotuksena siis viettää kahdenkeskistä aikaa ja vähän vaihtaa maisemaa että jaksaa olla taas kotikulmilla. Sunnuntaina lähdettiin aamulla yhdeksän jälkeen ajamaan Naantaliin. Naantalissa käppäiltiin vanhassa kaupungissa ja käytiin syömässä Ravintola Valborgissa. Siellä ihan vaan siksi koska listalla oli Vallun hampurilaisia. Hyvät burgerit oli Vallu tehnyt.





Ei ne turhaan puhu Naantalin auringosta, päivä oli tosi aurinkoinen! Vanhasta kaupungista suunnattiin Naantalin kylpylään. Siellä meillä oli huone Sunborn Yachtissa, eli hotelliksi rakennetussa laivassa. Hauska idea, ja huoneet oli ihan siistit. Muutenkin tykättiin kylpylästä, siellä oli kaksi allasta, jossa pystyi uimaan, poreita neljää erilaista ja vielä ulkoallas. Ajankohta (jussin jälkeinen su-ma) oli tosi rauhallinen, aamu-uinnilla n. klo 9 oli meidän lisäks kolme uimaria!




Maanantaina puolilta päivin matka jatkui Turkuun, jossa pyörittiin päivä. Käytiin Arnoldsissa donitsilla, torilla mansikoilla, Aurajoenrannalla kahvilla ja ravintolalaivassa vähän evästämässä. Päivä oli edellistä harmaampi, mutta lämmintä oli. Illalla klo 20.15 lähdettiin 23h-risteilylle Tukholmaan. Takaisin Turussa oltiin siis klo 19.15, ja kotona n. klo 23.30. Laivalla (joka oli siis Baltic Princess) käytiin kuuntelee karaokee, osteltiin taxfreessä ja käytiin syömässä buffetissa.








Mukava reissu kaikin puolin ja tosi hyvin rentouttaa jo tollanen parin päivän poissa kotoo olo. Mun äitillä oli lahjakortti tonne Naantalin kylpylään, joten kustannuksetkin pysy kohtuullisina, ehkä 250 euroa meillä meni risteilyyn, ruokiin ja dieseleihin (oltiin siis autolla). Päälle tietenkin noita hömppäosteluita...

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Juhannus



Lähettiin sunnuntaina heti aamusta pienelle kesälomareissulle (tästä lisää seuraavassa postauksessa), joten ei viittitty lähtee juhannuksen viettoon kauemmas, oltiin sitten mun vanhempien luona ihan tossa kilometrin päässä. Vanhemmat ei tosin olleet kotona, mutta oli meillä seurana kisut ja pari kaveria. Mun mielestä jussissa on tärkeintä hyvä seura ja ruoka ja se että tuntuu kesälle!

Päivällä käytiin Teletappimaassa (=Lutakon aaltopuistossa) pelaamassa mölkkyä ja heittelemässä frisbeetä ja amerikkalaista. Mä tosin keskityin enemmän kuvaamiseen kun heittelemiseen.



Ulkoillessa tuli nälkä, joten piti lähteä grillaamaan. Menuun kuului kanaa, possua, makkaraa, herkkusieniä, maissia, salaattia ja uusia perunoita voilla & hipposilla. Hipposet on ruisjauhoja, jotka paahdetaan pannulla ja maustetaan suolalla. Niitä on tossa lautasella perunoiden vieressä. Melkein kukaan ei ikinä suostu maistamaan niitä, vaikka ne on hyviä. Mun mielestä uudet perunat ei maistu miltään ilman hipposia!


Vatsat täynnä käytiin Vaajakosken Noukanniemessä katsomassa kokkoa. Oltiin vähän myöhässä niin se oli kerkeny jo palaa tollaseks lättänäks, mutta kyllä siitä sen juhannustunnelman sai. Kokon jälkeen poikettiin vielä Amarilloon hakemaan yhden juhannuksen viettäjän vaimoke töistä kotiin. Tulipa nähtyä miltä Jyväskylän kaupungissa näyttää juhannusyönä, kyllähän siellä väkeä oli. Kaiken kaikkiaan oli mukava juhannus, että ei sitä nähtävästi tarvii kotikulmilta paeta.

(Päässäni on jumi, toivottavasti tästä tuli nyt ihan suomen kieltä.)

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Polttarit!

Ihana ystäväni menee naimisiin heinäkuussa, joten pitihän sitä polttarit järjestää! Morsian oli ehdottomasti toivonut että ei nolausta, joten järjestettiin hemmotteluilta. Perjantaina minä ja kaksi muuta ystävätärtä yllätettiin morsian kotoaan. Sulhanen ja lapsi sai lähtöpassit, kun alotettiin ilta kippistelemällä ihanaa metsämansikka kuoharia. Mahat täytettiin patongilla ja hedelmäisellä savujuustosalaatilla, jonka jälkeen suunnattiin saunaan. Saunomisen ohessa tehtiin kasvohoidot, jonka jälkeen hoidettiin morsian kaupunkikuntoon. Laitettiin kynnet, hiukset ja meikki. Laittautumisen ohessa herkuteltiin mansikoilla, vaahtokarkeilla ja tuoreella ananaksella, joita dipattiin kermavaahtoon ja suklaaseen. 


I LOVE MY MEN (=sulhasta & poikaansa)

Kun hemmottelupuoli oli kunnossa, suunnattiin kaupunkiin. Morsiammen piti kerätä poskisuukkoja, tavoite ylitettiin reilusti. Tavattiin myös pari muuta polttariseuruetta. Shakerissa testattiin tuntemattoman sulhasen kiinteyttä ja annettiin neuvoja avioliittoon. Kauppakadulla nähtiin vilautteleva sulhanen verkkopaidassa ja kiltissä. Meidän morsian oli meno päällä, ja ilta jatkuikin pilkkuun asti.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Kesänautiskelua

Ah, mulla alko ensimmäinen palkallinen kesäloma! Ois vielä kesäsäät niin elämä ois täydellistä. Nyt voin vaan katsella parin viikon takaisia kuvia ja haaveilla auringosta.. Jospa ne hellepäivät vielä mun loma-aikana tekis paluun. Haluaisin niin kovasti taas hengailemaan parvekkeelle... Tosin tällä hetkellä sitä rajottaa sään lisäksi kissaverkkoasia. Ei olla nimittäin hyvästä suunnittelusta huolimatta vielä toteutettu paranneltua kissaverkkomallia. No, jospa tällä viikolla... Pääsis taas nauttimaan aamupaloja parvekkeelle! Parasta meidän parvekkeella tällä hetkellä on mansikka-amppeli ja -laatikko, niistä oon saanut jo monta kesäistä herkkupalaa.

Oman sadon mansikka

En ookaan esitelly mun superhienoa salaattilaatikkoa. Kyllä ne salaatit siellä kasvaa, sitä en oikein vielä osaa kommentoida että miten hyvin. Harvennusta ja lannotusta ne kaipais, mutta mulla on ollut nyt eräistä syistä parvekkeen hoito retuperällä.
Salaatit 2.6.2013

Eilen tehtiin kesäreissu mun serkun luokse. Ihasteltiin kanoja ja pupuja, pelattiin mölkkyä ja "Ängri böördin" kanssa syötiin kulhollinen mansikoita kermavaahdon kera. Kummipoika oli sitä mieltä että myös vesimelonin päälle käy kermavaahto... Miksipä ei?


Sieltähän (perinteiseen tapaan) löytyi kesän ensimmäinen neliapila, kesän onni on siis taattu! 


tiistai 11. kesäkuuta 2013

Juhlintaa

Huh, koko viikonloppu oli yhtä juhlintaa! Tai ainakin siltä tuntuu, vieläkin väsyttää.

Perjantaina ihana ystäväni tuli Kangasniemeltä meille kylään. Tehtiin ruokaa, juotiin viiniä, juteltiin tyttöjen juttuja ja käytiin kaupungilla katsoon miltä se Jyväskylän yöelämä nykyään näyttää. Käytiin Revolutionissa, missä ei kumpikaan oltu vielä käyty. Ihan huippupaikka kun haluttiin istuskella ja jutella. Ja ihania drinkkejä pojat teki meille.

Yöllä kun oltiin busseiltu tänne meidän kotikulmille, haluttiin mennä vielä huljuttelemaan jalkoja lampeen. Siitähän se ajatus sitten lähti ja pitihän meidän käydä uimassa! Ihanan lämmintä vettä ja kyllä oli hauskaa.


Sunnuntaina käytiin yhdissä rippijuhlissa ja yhdissä kihlajaisjuhlissa. Molemmissa juhlissa oli vaikka mitä herkkuja ja sen kyllä huomas kun tuli kotiin... Oli aika huono olo!

Eipä tässä kummempia. Huomenna ois ohjelmassa rakennuspäivä, saa nähdä mitä saadaan aikaseks... Nyt ei oo oikein voinu olla parvekkeella kun pelkään että Wallu karkaa ja eipä noi säätkään oo oikein suosinu. Toivottavasti suosii ens viikolla kun mulla alkaa loma!

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Karkulainen

Kyllä meillä oli huolta alkuviikon... Jätettiin sunnuntai-maanantai yöks parvekkeen ovi auki, koska on niin kuuma nukkua, ja että saa kissat katsella maailman menoa. Heräsin sitten maanantaina klo 5.40 vessassa käymään ja ihmettelin kun Wallua ei näy missään... Tavallisesti siis jos ees kelloa katsoo aamulla niin se on vieressä huutamassa ja kiehnaamassa. Tiesin siis heti että jotain on vialla. Katsottiin piilot läpi ja tulos oli että se ryökäle on karannut. Wallu oli siis tullut jollain keinoin alas meidän 3. kerroksen parvekkeelta. Meillä on parvekkeella verkko puoliväliin asti, mutta oishan se pitänyt arvata että meidän kiipeilijä vielä haluaa sitä yli.


No siinä heti aamulla etsittiin ja vietiin lähitaloihin ilmotuksia että on kadonnut. Mun piti lähtee päiväks töihin, mikä oli ihan hyvä että sain muuta ajateltavaa. Päivällä kun ei oikein oo järkeä etsiä, kun on niin paljon ääniä ja kissa on kuitenkin yöeläin. Illalla tehtiin lisää ilmotuksia ja etsittiin. Vein myös pihalle ruokaa, vettä ja Wallun oman peiton. Tiuski oli ihan sekasin, aluks maanantaina se nautiskeli rauhasta, nukku ketarat ojossa sängyllä, mutta jo illalla alko jatkuva naukuminen. Ruokakaan ei maistunut kun ei ollu Wallu vierellä hotkimassa.



Saatiin pari vinkkiä että Wallu on nähty meidän talon ympäristössä, takapihalla parvekkeiden alla ja etupihalla grillikatoksen nurkalla. Mulla oli onneks keskiviikkona vapaapäivä, joten pystyin sitä edeltävänä yönä etsimään kunnolla Wallua. Puolilta öin lähdettiin Tiuskin kanssa seisoskelemaan pihalle. Seisoskelu tuotti tulosta ja näin Wallun livahtavan grillikatoksen nurkalta meidän rapun suuntaan metsään. Soitin Anssin alas ja se näki tullessaan myös Wallun.  


Odoteltiin ja kierreltiin etupihalla. Huutelin metsän reunassa "Walluuu, miii, miii, mii" kun alko kuulua vastailua. Ääni tuli koko ajan lähemmäs ja jonkin ajan päästä Anssi huomasi Wallun muutaman metrin päästä meistä. Mä jatkoin Wallulle juttelua ja siinä vaiheessa Tiuskikin osallistu "keskusteluun". Wallu sitten luikki Anssin ja mun välistä Tiuskia (ja meidän rappua) kohti.  Aluks ei uskallettu kumpikaan liikahtaakaan. Kyykistyin sitten varovasti ja kun Wallu oli lähössä takas metsään päin, nappasin sen syliin. Ja puristin kyllä niin lujaa ettei ois ikimaailmassa voinu päästä enää karkuun. Tärisin ihan hulluna, kun olin sisällä rapussa ja alaovi kiinni, ja tiesin että nyt se ei pääse enää karkuun.

Reissun jälkeen väsytti

Kaks vuorokautta ryökäle oli omilla teillään, ja voi jestas että olin huolissani. Onneks naapurit reagoi ilmotuksiin ja facebookissa Wallun kuvaa jaettiin yli 180 kertaa. Älyttömän paljon helpottaa omaa oloa kun tietää että ihmiset pitää silmänsä auki ja ovat kiinnostuneita. Vaikka Wallu löyty ihan kotipihasta, olisi se metsiä pitkin voinut mennä kauaskin. Ja onneks oon käynyt kotona noita "kissakielisiä" keskusteluja Wallun kanssa. Esim. jos meillä on ollut vieraita joita Wallu on arastellut niin oon rohkassu sen esille matkimalla sen naukumista. Samalla äänellä sain sen nyt esille, en tiedä olisko se muuten tullut...

Wallu on nyt "kotiarestissa", parvekkeelle ei oo asiaa ilman valjaita! Me ollaan jo Anssin kanssa suunniteltu millanen kissan pitävä verkkosysteemi parvekkeelle rakennetaan. Siitä lisää kun saadaan toteutettua se...

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Tyttövauvoille peittoja

Mun serkku ja hänen miehensä sai toukokuun alussa kaksostytöt. Munhan piti tietenkin taas jotain päästä neulomaan peittoja. Mietin vähän että tarviiko niitä kesällä, ainakaan villalangasta, mutta äiti muistutti mua suomen kesästä, ei se aina oo +20 ja aurinko paista. ;) Neidit oli siis ensimmäiset tyttövauvat meidän lähipiirissä niin oli ihana päästä neulomaan vihdoin jotain tyttömäistä. Mielelläni neuloisin niille jotain muutakin mutta on vauvojen mitotus mulle niin vieras että tarviisin takuuvarman ohjeen että saisin aikaan käyttökelpoisia vaatteita.

Jonkinlaista ohjetta peittoihin löytyy aikasemmasta postauksestani.


Eilen oli neideillä ristiäiset ja peitot matkasivat äitini&isäni matkassa Etelä-Suomeen. Itse en päässyt vielä vauvoja ihastelemaan, meillä oli perjantaina toisten serkkujen kanssa mökkeilyt jo sovittu, ja tuntu sitten liian raskaalle lähtee sen päälle istumaan autossa tuntitolkulla.






Hehe, koitin parvekkeella kuvata toista peittoa niin Walluhan oli heti sitä mieltä että ihan häntä varten sen siihen tuolille asettelin. Saapahan vauvat siedätyshoitoa kissoille, kun on kissankarvoilla kyllästetyt peitot. ;)