Kiireinen syksy

Pahoittelut, en oo kirjotellut tänne ikuisuuteen, enkä varmaan pariin viikkoon tuu kirjottamaankaan. Tähän syynä ihan se että en oo kotoillut viime aikoina. En oo leiponut, en kokeillut uusia ruokia, en tehnyt käsitöitä, en askarrellut ja kissatkin on ollut ihan tavallisia! 

Wallua masentaa

Normaalipuuhien sijaan oon kökkinyt useana sunnuntaina mustikassa ja sitten viikot oon lähes tulkoon syönyt vaan niitä mustikoita. Oon syönyt niitä piirakan päällä, jogurtissa, rahkassa, pelkilteen. Enää ei tee mieli mustikoita. Nyt ahmin luumuja ja omenoita. Viikonlopun menovinkkinä Jyväskyläläisille, Paviljongilla on la-su ihanat Ween Maan Wiljaa -markkinat. Tonne on ehdottomasti mentävä, ehkä mun lempparitapahtuma vuodessa (jaetulla ykkössijalla joulumarkkinoiden kanssa)!

Metsässä kökkimisen lisäksi oon syksyllä viettänyt pari mökkiviikonloppua hyvässä seurassa. Elokuussa parhaan kaverini synttäreitä viettäen, ja viime viikonloppuna ihanien hullujen serkkujeni kanssa rikkaruohoja kitkien.

Oman veronsa jaksamisesta on vienyt myös rakkaan mummoni kuolema. Ainakin omalla kohdalla mummon kuolema tuli suurena yllätyksenä. Lohtua on kuitenkin antanut se että kaikki meni mummon kannalta onnellisesti, mummo sai olla kotonaan loppuun asti. Ja kerettiin vierailla mummon luona isolla porukalla juuri kuolemaa edeltävänä viikonloppuna. Nyt mummo on saatettu haudan lepoon ja saadaan keskittyä ihan vain muistelemaan ja ikävöimään.

Puuhaa riittäkin tästä vielä n. kuukaudeksi eteenpäin. Luvassa on ainakin yhdet häät, terassin avajaiset/terassi kauden lopettajaiset, ulkomaan matka ja naisten ilta/tuparit. Palaan blogin ääreen kun kiireet taas helpottaa ja on aikaa/intoa näperrellä. Ihanaa syksyä kaikille!

Juhannus

Lähettiin sunnuntaina heti aamusta pienelle kesälomareissulle (tästä lisää seuraavassa postauksessa), joten ei viittitty lähtee juhannuksen viettoon kauemmas, oltiin sitten mun vanhempien luona ihan tossa kilometrin päässä. Vanhemmat ei tosin olleet kotona, mutta oli meillä seurana kisut ja pari kaveria. Mun mielestä jussissa on tärkeintä hyvä seura ja ruoka ja se että tuntuu kesälle!

Päivällä käytiin Teletappimaassa (=Lutakon aaltopuistossa) pelaamassa mölkkyä ja heittelemässä frisbeetä ja amerikkalaista. Mä tosin keskityin enemmän kuvaamiseen kun heittelemiseen.

Ulkoillessa tuli nälkä, joten piti lähteä grillaamaan. Menuun kuului kanaa, possua, makkaraa, herkkusieniä, maissia, salaattia ja uusia perunoita voilla & hipposilla. Hipposet on ruisjauhoja, jotka paahdetaan pannulla ja maustetaan suolalla. Niitä on tossa lautasella perunoiden vieressä. Melkein kukaan ei ikinä suostu maistamaan niitä, vaikka ne on hyviä. Mun mielestä uudet perunat ei maistu miltään ilman hipposia!

Vatsat täynnä käytiin Vaajakosken Noukanniemessä katsomassa kokkoa. Oltiin vähän myöhässä niin se oli kerkeny jo palaa tollaseks lättänäks, mutta kyllä siitä sen juhannustunnelman sai. Kokon jälkeen poikettiin vielä Amarilloon hakemaan yhden juhannuksen viettäjän vaimoke töistä kotiin. Tulipa nähtyä miltä Jyväskylän kaupungissa näyttää juhannusyönä, kyllähän siellä väkeä oli. Kaiken kaikkiaan oli mukava juhannus, että ei sitä nähtävästi tarvii kotikulmilta paeta.

(Päässäni on jumi, toivottavasti tästä tuli nyt ihan suomen kieltä.)

Polttarit!

Ihana ystäväni menee naimisiin heinäkuussa, joten pitihän sitä polttarit järjestää! Morsian oli ehdottomasti toivonut että ei nolausta, joten järjestettiin hemmotteluilta. Perjantaina minä ja kaksi muuta ystävätärtä yllätettiin morsian kotoaan. Sulhanen ja lapsi sai lähtöpassit, kun alotettiin ilta kippistelemällä ihanaa metsämansikka kuoharia. Mahat täytettiin patongilla ja hedelmäisellä savujuustosalaatilla, jonka jälkeen suunnattiin saunaan. Saunomisen ohessa tehtiin kasvohoidot, jonka jälkeen hoidettiin morsian kaupunkikuntoon. Laitettiin kynnet, hiukset ja meikki. Laittautumisen ohessa herkuteltiin mansikoilla, vaahtokarkeilla ja tuoreella ananaksella, joita dipattiin kermavaahtoon ja suklaaseen. 

I LOVE MY MEN (=sulhasta & poikaansa)

Kun hemmottelupuoli oli kunnossa, suunnattiin kaupunkiin. Morsiammen piti kerätä poskisuukkoja, tavoite ylitettiin reilusti. Tavattiin myös pari muuta polttariseuruetta. Shakerissa testattiin tuntemattoman sulhasen kiinteyttä ja annettiin neuvoja avioliittoon. Kauppakadulla nähtiin vilautteleva sulhanen verkkopaidassa ja kiltissä. Meidän morsian oli meno päällä, ja ilta jatkuikin pilkkuun asti.

Kevät puuhastelua

Kevät antaa virtaa! Huh, onneks pääsee huomenna töihin. Mulla on tosiaan ollut viikon "vappuloma" tässä ja alan kohta hyppiä seinille. Tänäänkin heräsin puol kaheksan ja kymmeneen mennessä oli jo siivottu koko huusholli. Loppu päivä meni hohhaillessa että mitäs sitten. Meinasin jopa innostua maalaamaan eteisen seinän, mutta jätin sen ikuisuus projektin kuitenkin sinne ikuisuuteen..

Oon mä tässä lomalla kerennyt muutakin puuhastella kun siivota. Vapun jälkeen istuttelin kevätkukkia eli orvokkeja. En millään malttais odottaa että tulee niin lämmin että pääsee laittaa muitakin kukkia!

"Mummon orvokit"

Haha, oon niin innoissani siitä että on parveke ja pääsee pitkästä aikaa laittaa kesäkukkia, että haluan laittaa kaikkia värejä! Yritän kyllä hillitä itseäni, mutta huomaan jo nyt rönsyileväni violetista keltaiseen... Saa nähdä millainen sateenkaari meidän parvekkeesta tulee. Ja saa nähdä missä vaiheessa Anssilla menee hermot mun kukkakaupoissa ravaamiseen. Viime viikolla kävin torstaina, perjantaina ja lauantaina kukkatarveostoksilla. Anssi ei tullut enää lauantaina mukaan, mutta onneks äiti on yhtä kova (oikeesti kovempikin) intoilemaan kukista kun minä. 

Kokkailu jäi lomalla vähän vähemmälle, vedin varmaan kolme päivää quesadilloja, uh... Oon panostanu nyt enemmän herkku aamupaloihin ja iltanaposteluihin. Paras aamupala on Lidlin croisantti (täytettynä kaikella hyvällä), appelsiinimehua, kahvia ja hyvä lehti.

Monena iltana oon napostellu vihanneksia. Tollanen lautanen uppoo melkein yheltä istumalta nassuun. Paitsi noi juustot, en muistanu kaupassa että inhoon Emmentaalia. 

Tänään pääsin vihdoin Suomen tivoliin! Mun pitää päästä joka vuosi käymään vain ja ainoastaan maailmanpyörässä. Mä en noin muuten välitä tivolivempaimista, mutta se on se juttu.

Niin joo, vielä yrttikuulumisia tähän sekamelskapostauksen loppuun. Basilikan taimet kasvaa silmissä, huhhuh, ne tekee jo toisia lehtiä. Noi on niin söpöjä! Istutin ne siis viime viikolla ihan ruukkuun ja lähinnä kissoilta suojellakseni rakensin niille "minikasvihuoneen" elmukelmusta ja paukkutikuista, haha, pitäis ottaa kuva siitä, se on niin hieno.

Pikkubasilikani

Persiljaskaiset

Persiljatkin on innostunut kasvattaa jo lehtiä, jee. Ruohosipuli näyttää maailman kamalimmalle, luulen että sitä on käynyt syömässä noi kaksi pikkupuutarhuria.. Ja oregano ei oo kasvanu varmaan viikkoon ollenkaan. Onneks toi basilika pitää mun toivoo yllä. Tällä viikolla voisin kylvää sitruunamelissan, sitä osaa päiväkotilaisetkin kasvattaa niin se on aika takuuvarma. Jännää!

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Joko se vuosi taas vaihtui? Onko se totta että mitä vanhemmaks kasvaa, sitä nopeemmin aika menee? Siltä ainakin tuntuu! Vastahan me kotiuduttiin Thaimaasta, juhlittiin mun valmistujaisia & synttäreitä, kummipoikamme syntyi, kannustettiin Jyp Suomen mestariksi, jne... Ja kaikki tämä on nyt viime vuotta!

Uudenvuodenaattona olimme illanistujaisissa Anssin työystävän luona. Illan emäntä teki meille herkullisia pesto-vuohenjuusto-tomaatti-leipäsiä, oli niin hyviä että söin niitä ihan liikaa! Ilta meni rupatellen ja aliasta pelaten. Vuoden vaihteeksi kerettiin pihalle pussailemaan, minkä jälkeen käveltiinkin Anssin kanssa kotia. Ei tainnut kissatkaan raketteja pelätä kun ihan normaalisti täällä melskas kun perille päästiin.

Uudenvuodenlupauksia tein nolla. Vai oonkohan mä jotain luvannut? Kai me Anssin kanssa päätettiin elää vähän säästeliäämmin. Mä en noin ylipäätään arvosta noita uudenvuodenlupauksia. Jäi myös uudenvuodentinojen valaminen väliin, mutta onneksi näin unta että valettiin niitä äidin kanssa. Saatiin molemmat vispilän muotoiset tinat.

Kirjanpitäjän työssä on kyllä sellainen puoli että huomaan usein eläväni menneessä. Tälläkin viikolla pari päivää töitä ja pum, elän marraskuussa! (Kirjanpito tehdään siis vähän jäljessä, esim. tämän kuun 12. päivä pitää olla marraskuun kirjanpito tehtynä.) Kuukaudet on siis välillä hieman hakusassa.

Koitetaan nyt kuitenkin elää tätä vuotta. Tämä vuosi on alkanut aikalailla kuvakirjaa tehdessä. Oon valinnut viime vuodelta parhaat kuvat ja nyt koitan saada niitä jollainlailla järkevästi Ifolorin kuvakirjaan. Aikaa vievää hommaa, mutta sen arvoista. En meinaa malttaa odottaa sitä hetkeä että saan uuden kuvakirjan käsiini.

Mutta nyt alan suunnata kaupunkiin päin, paljon olis taas tekemistä.. Toisaalta taas lähteminen on nopeeta, kun en voi edes ihanan (=vittumaisen) atooppisen ihoni takia meikata. Jos jollain atoopikolla on vinkkejä millä tää kutina ja kiristys loppuu niin kertokaa ihmeessä!

Tämä viikko, tämä jouluinen olotila

Voi että mä kyllä rakastan tätä joulun aikaa! Kihisen ilosta, odotuksista, salaisuuksista... Etenkin salaisuuksista! En millään malttaisi odottaa että pääsen antamaan joululahjoja ja -yllätyksiä. Mulla on jo suurin osa joululahjoista hankittu, ja jännityksellä odotan miten jaksan pysyä hiljaa niistä vielä kolme viikkoa!

Tällä viikolla joulunodotuskihelmöintiä olen tappanut töiden, neuleprojektin & joulukorttejen lisäksi herkuin ja kissojen kanssa melskaten...

Maanantaina leivoin ihania Daim-muffinseja. Siskoni löysi ohjeen Kinuskikissan sivuilta aiemmin tänä vuonna, ja se on moneen kertaan kokeiltu ja hyväksi havaittu. Etenkin tuoreena niiiin suussa sulavia!

Keskiviikkona kävin siskoa viihdyttämässä ja samalla reissulla mukaan tarttui pöytälätkäpeli. Oon saanu sen joskus teininä joululahjaks, ja se on viimeiset viitisen vuotta pölyttynyt äitin&isän varastossa. Kokeiltiinkin heti Wallun kanssa että vieläkö se peli kulkee...

Wallulla oli vaan hyvin omanlainen pelitapa, joten pelistä ei oikein tullut mitään. Ehkä pitää haastaa Anssi pelikaveriks.

Torstaina mun oli pakko saada herkkuja viikonlopun alkamisen & palkkapäivän kunniaksi. Ostin siis suolakeksejä, valkohomejuustoa ja hedelmiä. Anssille oli tarjolla joulunamuja, jonka ohjeen lupaan laittaa tänne ennen joulua. Noi on nimittäin hyvä, helppo ja herkullinen lahja sellaiselle jolla on jo kaikkea. Saattaa omassakin lähipiirissä niitä joku jouluyllärinä saada...

Tänään käytiin äitin kanssa ihanilla Joulumarkkinoille. Nehän on auki vielä huomennakin (sunnuntaina), joten suosittelen kaikille, jotka ei tänään kerennyt käymään. Sieltä löytyy hienoja käsitöitä eri materiaaleista, toinen toistaan huumaavamman tuoksuisia herkkuja, fiksuja keksintöjä ja ennen kaikkea iloista joulutunnelmaa.

Marraskuun kuulumisia

Vähän ärsyttää kun oon taas viime aikoina puuhastellu joulujuttuja, mutta en voi jakaa niitä täällä, kun ne on jouluyllätyksiä. Plääh. Onneks jouluun on enää tasan neljä viikkoa! Kertoilen nyt siis muita kuulumisia.

Wallu täytti perjantaina puoli vuotta! Seuraavat kuvat on pakko jakaa täällä, koska ne on niiiin wallumaisia. Wallu on pikkuapina. Se kiipeilee koko ajan. Joulukuusenkaatumissaldo on tällä hetkellä kaksi. Toisen kerran jälkeen joulukuusi muutti makuuhuoneeseen piiloon. Kaatuilee meillä myös pyykkitelineet, kuten kuvasta voi jo arvata..

Wallu on myös pikkumyyrä. Meillä ei todellakaan uskalla hypätä sängylle tai rojahtaa sohvalle, koska viltin tai peiton alta voi löytyä tälläinen pikkuylläri. Hassua, kun Tiuski ei ikinä suostuis minkään peiton alle ja Wallu suorastaan suuttuu jos se ei pääse kaivautumaan.  

Meillä oli lauantaina suvun naisten pikkujoulut mun kummitädin luona. Alotettiin ilta hyvissä ajoin saunomalla ja jatkettiin kummitädin loihtimien herkkujen äärellä. Illan pimennyttyä reippaimmat jatkoi vielä Jyväshoviin katsomaan Tuure Kilpeläistä. Loistavassa seurassa ilta meni taas aivan liian nopeasti.

Esittelen vielä mun pari kirppislöytöä. Meillä kotona (vanhempien luona) on ollut niin kauan kun muistan tälläinen peltirasia, missä on joulunaikaan pidetty pipareita. Viime viikonloppuna löysin kirpparilta ihan samanlaisia rasioita kaksi pienempää, vain kahdella eurolla yhteensä, ja ne oli tietenkin pakko ostaa. Nyt on rasiaperhe koossa, kun äiti antoi mulle ton isoimmankin. Tässä pienessä rasiassa on itsetehtyjä (maailman helpoimpia) joulunamuja.

Löysin myös tälläsen ihanan lohkolautasen. Oon halunnu tollasta jo pitkään, mutta ei oo tullu missään vastaan. Niin ja ostin maistiaiseksi noita persimoneja, kun telkkarissa tuli mainos. (En suinkaan ole mainosten uhri..) Olin maistanu niitä joskus aiemminkin, mutta en muistanu yhtään miltä ne maistuu. Ei hyvältä. Puolikkaan pystyin syömään, kun se on niin jotenkin ällöttävän makeeta. En tiedä sopisko johonkin esim. hedelmäsalaattiin paremmin kun pelkälteen.. 

Perjantaita ja palkkapäivää odotellen... On taas vaikka mitä suunnitelmia. Vinkkinä kaikille käsitöistä tai ihan vaan joulutunnelmasta kiinnostuneille, viikonloppuna on Jyväskylässä Paviljongissa Joulumarkkinat. Itse olen odottanut jo ainakin kuukauden että pääsen sinne fiilistelemään (ja toivottavasti tekemään löytäjä)!

Quesadillat ja Valon kaupunki

Musta on oikeesti tullu vanha tai jotain, kun heräsin eilen ja tänään klo 7.50. No kerkeepähän enemmän päivän aikana... Eilen meidän pintaremontti starttas tapettien repimisellä (ja tänään jatkuu). Iltapuhteena yks yli 5 metrin seinä siistittiin. Ja näyttää nyt jo paljon paremmalla, vaikka toi on vaan tollanen likanen valkonen seinä. Ennen & jälkeen kuvia laitan sitten joskus kun seinät ovat lopullisessa värissään.

Eilen tein ekan kerran quesedilloja. Me Naisissa oli muutama viikko sitten niin herkullisen näkönen resepti että oli pakko kokeille. Koitin etsiä sitä tuolta Me Naisten www-sivuilta, mutta eipä löytynyt. Laitan tähän vähän muokatun (=miten minä tein) ohjeen. Oli nimittäin tosi hyvää, kannattaa kokeilla!

Matkalla uuniin

 Avokado-quesedillat

5 kpl vehnätortilloja

2 tomaattia

1 kypsä avokado

1/2 dl silputtua tuoretta korianteria

2 rkl limen mehua

2 rkl silputtua punasipulia

1 tl chilikastiketta

1 - 1½ dl juustoraastetta

suolaa & mustapippurirouhetta

300 g broilerisuikaleita

Paista broilerisuikaleet, mausta mielesi mukaan. Halkaise tomaatit, poista siemenkodat, kuutioi. Kuori & kuutioi avokado. Yhdistä kulhossa tomaatti- ja avokadokuutiot, korianteri, limemehu, punasipulisilppu ja chilikastike. Ripottele tortillaletun puolikkaalle juustoraastetta, lisää tomaatti-avokadoseos ja broileri. Mausta suolalla & pippurilla. Ripottele loput juustoraasteet päälle. Paista uunissa 200 asteessa 5-10 min, kunnes juusto on sulanut. Leikkaa kolmioiksi ja tarjoile heti.

Vinkkinä vielä... Jos ei ole ennen käyttänyt korianteria, kannattaa laittaa varovasti. Sen maku on voimakas. Avokado on kypsä, kun sen yläosa on pehmeä, sormella painaessa joustaa. Avokado tummuu nopeasti kuorinnan jälkeen, limemehu ehkäisee tummumista.

NAMNAM

Käytiin eilen illalla vielä Anssin ja ystävämme Puttosen kanssa katsomassa Valon kaupunki -tapahtumia. Kirkkopuiston kirkko ja puita oli valaistu ja kirkon ympärillä soi musiikki. Se oli aika uskomattoman näkönen, arkinen Jyväskylä oli kaukana. Puisto kaikessa kirjavuudessaan oli melkein jo mauton, mutta kirkosta tuli kummituslinna-fiilis ja kokonaisuudessaan se oli näkemisen arvoinen. Kiivettiin myös Harjulle katsomaan "neljääkymmentä massiivista jätkänkynttilää", mutta koska oltiin paikalla lähempänä kello kymmentä, niistä ei palanut enää kun muutama. Mielestäni on kuitenkin hienoa, että Jyväskylässä tuodaan syksyn pimeyteen valotaidetta, jonka katselu on kaikille ilmaista.

"Loppukevennyksenä" vielä Tiuskin ja Wallun kaverikuva. Taustalla nyt jo entinen ruma seinä. Mikä nautinto noiden hirvitystapettien repiminen onkaan...

Maata Wettä Wiljaa ja Metsää

Olipa tänään ihanan täydellinen syyspäivä! Jyväskylässä oli tänä viikonloppuna Maan Ween Wiljaa -markkinat, missä vierailin äiteen ja iskän kanssa aamupäivällä. Omenoita me sinne mentiin ostamaan, mutta mulla tarttui mukaan myös suomalaista käsityötä eli kaunis pihlajasta tehty pannunalunen. Omenista on nyt tekeytymässä uunissa omenakaurapaistosta, mitä nassuttelen kohta vaniljajätskin kanssa iltapalaksi.

Iltapäivällä ohjelmassa oli metsässä samoilua ja vähän marjastusta. En keksi montaa asiaa mikä ois ollut parempaa tälläsenä päivänä. Oikeestaan en yhtään. Metsän rauhassa tulee aina niin hyvä ja onnellinen olo. En oo ennen ollut mikään luontoihminen, oon kammonnut kaikkia öttiäisiä aivan liian paljon nauttiakseni metsäilystä. Ötökät on melkein ainut asia mistä näen painajaisia. Nykyisin kuitenkin oon tykästynyt luontoiluun niin paljon, etten anna edes hämähäkkien pelotetta itseäni takaisin betoniviidakkoon.

Äiti ja isä metsäkaffella

Iskän saalis

Pakko vielä tähän loppuun laittaa kuva eilisen IKEA:n reissun parhaasta ostoksesta, elikkä uudesta pöytävalaisimestani. Ihastun tohon koko ajan enemmän. Muut ostokset oli käyttötavaraa, lähinnä keittiöön.